Maailman paras maaottelu
Ensimmäinen Suomi—Ruotsi-yleisurheilumaaottelu käytiin 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä. Tuolloin kentällä kilpailivat vain miehet; naiset tulivat mukaan samaan maaotteluun vuonna 1964.
Vuoden 1931 kisoihin liittyi merkittävää dramatiikkaa. Taustalla vaikutti Paavo Nurmeen kohdistunut ammattilaisjahti. Kun vielä itse maaottelun eri lajeissa nähtiin käsirysyä käsirysyn pesään, ilmoitti silloinen Urheiluliiton puheenjohtaja, 30-vuotias Urho Kekkonen, maaottelun päättäjäisbanketissa Suomen luopuvan maaottelusuhteesta Ruotsin kanssa. Rakkaiden vihollisten tiet erosivatkin kahdeksan vuoden ajaksi.
Seuraava maaottelu käytiinkin vasta vuonna 1939. Vuosian 1941-1944 ottelut peruttiin sodan johdosta.
Kansainvälisesti yleisurheilussa maaotteluiden kulta-aikaa elettiin 1950-luvulla, jolloin Euroopan maat kohtasivat toinen toisiaan jopa 150 kertaa kesässä. Tuohon aikaan maaottelut olivat olympiakisojen jälkeen kiistattomasti merkittävin kansainvälinen kilpailutoiminnan muoto.
Suurinta aikaansa Suomi—Ruotsi-maaottelut elivät 1950-luvun alusta 1970-luvun alkuun, jolloin Helsingin Olympiastadion oli joka toinen vuosi viimeistä paikkaa myöten täynnä. Silloin syntyneet nimilaput ”finndödare” ja ”ruotsintappaja” olivat kunniakkainta, millä kukaan yleisurheilija saattoi uransa ehtoossa ylpeillä. Sankareita syntyi – Suomelle Voitto Hellsten, Jorma Valkama, Eeles Landström, Olavien malerikolmikko, Ruotsille Birger Asplund, Dan Waern, Anders Gäderud ja Bo Forssander. Otteluiden ajoittaisesta kiihkeydestä huolmatta muistot noilta vuosilta ovat voittopuolisesti myönteiset.
Uuteen nousuun Suomi—Ruotsi maaottelu nousi 2000-luvulla yleisömäärien noustessa kulta-aikojen tasolle. Alkuvuodesta 2010 toteutetussa tutkimuksessa suomalaisten mielestä mielenkiintoisin urheilutapahtuma oli Suomi—Ruotsi-yleisurheilumaaottelu. Se on paljon 85-vuotiaalta seniorilta!
Lähteet: Hannus ja Laitinen: Maailman paras maaottelu, Lahti 2000
Katso maaotteluhistorian huippuhetket YLE:n Elävästä arkistosta.
